perjantaina, joulukuuta 23, 2005

Ei juurikaan kiinnosta

Minkä takia ihmiset hehkuttavat seksielämäänsä. Onhan se kivaa saada, mutta miksi hehkuttaa sitä?

Mulla itselläni ei ole minkäänlaista kiinnostusta toisten ihmisten seksielämään, hyvä kun omaani, ja silti jaksetaan tuputtaa sitä, että: "Olinpa tämän ja tämän luona ja oli tosi hyvää seksiä." Mitä vittua? Kiinnostaa helvetisti.

Kyllä, kuka piittaa persoonallisuudesta, mielipiteistä, ideologiasta, tulevaisuudensuunnitelmista ja nk. sisäisesta kauneudesta, kun voi huolehtia siitä, mistä saa seksiä ja onko se hyvää vai huonoa. Ketä nyt persoonallisuus kiinnostaisi, jos on hyvännäköinen ja/tai hyvä sängyssä?

No ei ainakaan minua, ei mua kiinnosta yhtään se, miltä toinen näyttää, miten käyttäytyy, mitä ajattelee, mihin haluaa ja minne tähtää, vaan haluan naida 24/7. Siinä onkin elämäni tarkoitus. Vitun siistii.

torstaina, joulukuuta 01, 2005

Piip

En ole nukkunut koko yönä ja olo tuntuu hassulta.

maanantaina, marraskuuta 14, 2005

Asiat vaivaavat

Menetän yöuneni äärimmäisen pienten asioiden takia. Tänäänkin kuulin vain fraasin: "Mun kroppa on pyhitetty henkilölle X", jonka takia alkoi vituttaa töissä ja se jäi vaivaamaan minua. Ei sen takia, että olisin kateellinen tai mustasukkainen, mutta sen takia, ettei se ole mielestäni tärkeä.

Jos kehosi on sitten pyhitetty, niin entäs mielesi? Harhaileeko se sitten muissa ihmisissä, mutta pakotat kehosi olemaan pyhitetty tälle yhdelle? Tuntuu vain helvetin tyhmältä seurustella, jos vain "keho on pyhitetty". Eikö seurustelun tarkoitus ole lähinnä pyhittää mieli toiselle ihmiselle?

Kyllä, tällaiset asiat vaivaavat minua päivittäin, enkä ymmärrä miksi. Kyllä sitä pitäisi ennemmin omistautua mielellään kuin kehollaan seurustelulle. Toivottavasti kumminkin saan unta tänä yönä, enkä ala pohtimaan tuota asiaa loppuyöksi.

maanantaina, marraskuuta 07, 2005

Vihaan ihmisiä

Mikä helvetti ihmisiä vaivaa? Tuntuu siltä, että kukaan ei välitä mistään muusta kuin omasta perseestään. Missä vaiheessa ihmiset alkavat ymmärtää sen, että teoilla on seuraukset. Teki mitä tahansa, seuraukset seuraavat aina. Ottakaa vastuu teoistanne ja lopettakaa pakoilu.

On vain kaksi vaihtoehtoa: Tee tai ole tekemättä. Se ei ole niin vaikeaa.

En minäkään ole liljanvalkea pyhimys. Tiedän, milloin olen tehnyt väärin, mutta silloin otan vastuun teoistani, enkä sysää sitä muiden niskaan.

Kunniakas paluu. Joo joo.

torstaina, huhtikuuta 21, 2005

Tätä tänään

Sain tänään psykoosin ja raavin itseltäni otsan, posket ja kädet verille asti. Tätähän minä perkele kaipasinkin.

lauantaina, huhtikuuta 16, 2005

Paljon onnea minä

Eilen pidin siis syntymäpäiväjuhlani, vaikka täytänkin vasta tänään. Jos joku kysyy miksi, niin useampi ihminen tuli sen takia, koska perjantai oli parempi päivä, teoriassa. Käytännössä tänne tuli alle 20 henkeä ja se on aika vähän.

Mitäs sitten tapahtuikaan: Ryypättiin, ryypättiin, poltettiin, ryypättiin, liki tapeltiin. Sain vaihteeksi kuulla haukkuja ja panetteluja, eikä minulla muka ole oikeutta vastata niihin. Joku tais käydä nussimassa meidän kylpyhuoneessa. Myöhäisillasta mä sitten laattailinkin. Nukkumaanmenon jälkeen kuulin vieläkin niitä haukkuja musta, mutta en jaksanut välittää. Aamulla ei enää haukkuja kuulunutkaan, kun pitäis kuskin hommissa olla.

Jep, että hyvää syntymäpäivää minä.

tiistaina, huhtikuuta 12, 2005

Synk

Tilanne on sosiaalisesti synkempi kuin koskaan aikaisemmin, mutta en ole saanut kirjoituksella mitään irti siitäkään.

Lyhyesti paikalla on semi-avoimia yhteenottoja, verbaalista konfliktia, syytöstä, vihaa ja luottamusongelmia.

Melkein kuin futismatsissa.

keskiviikkona, maaliskuuta 30, 2005

Persaukinen

Nyt olen virallisesti PA. Piti maksaa 76,80 arvosta sähköä. Onneksi tässä kuussa ei (pitäisi) enää tulla laskuja, joten olen kai turvassa vielä pienen hetken. Piti ottaa seitsemänkymmenen euron lainakin, että voisin maksaa sen laskun. Velkakin pitää maksaa heti ensimmäisen mahdollisuuden tultua takaisin, jonka aion tehdäkin.

Tänään kokkaustaitojanikin kehuttiin.

Ja sain Nanaca Crashiin uudet ennätykset: 20837m.

maanantaina, maaliskuuta 21, 2005

Ei näin

Paastopäivinä ei saisi vituttaa. Alkoi eilen myöhemmin illasta tehdä niin, joten korkkasin parit kaljat ja lähdin vuosaarelaiseen räkälään vetämään pari lisää. En juonut kuin muutaman, mutta sattuu päähän niin saatanasti.

Mutta kyllä oli kaunis päivä tänäänkin. Jatkuisivatpa ilmat samanlaisina, että voisi huvikseen käydä kaljalla, eikä vitutuksen ajamana.

sunnuntaina, maaliskuuta 20, 2005

Kaunis päivä tänään

Näin on.
Pitkästä aikaa on ollut näin hyvä fiilis, kun lumet ovat sulamassa ja aurinko paistaa. Enää ei tarvitse värjötellä kylmässä, kun aurinko lämmittää pitkästä aikaa.

Näinä hetkinä oikeasti uskoo, että minusta tulee joskus bändimme keulakuva ja yleinen idoli. Minusta tulee myös mutantti, koska juon Lidl-kolaa. Kaikessa, joka maksaa niin vähän, on jotain vikaa. Hullun tiedemiehen koe, jossa ihmisrotu kuolee halvan kolan takia tai muuttuvat mutanteiksi.

maanantaina, maaliskuuta 14, 2005

Öh

Nähtävästi se aikaväli, jolla en muista uniani kerää uniini jotain häröysmittaria.

Uni alkaa siitä, kun ajan autollani ympäri Vuosaarta isoveljeni ja parin hänen kaverinsa kanssa. On kesä, mutta yht'äkkiä nousee jumalaton lumimyrsky, kun olimme ajamassa puistotietä pitkin, jossa ei saisi autolla ajaa. Kukaan ei tiennyt, mikä tämän myrskyn johti, mutta ensiksi epäilimme, että etelän apinat ovat kehittäneet jotain, mutta sitten ajattelimme, että niiden on pakko olla demoneita, jotka ovat keksineet jonkin demonisen sääkoneen.

Noh, meni se jotenkuten oikein.

Sittemmin oli pakko keksiä, miten auto saadaan pois keskeltä hiekkakenttää, joka sijaitsi vanhan ala-asteeni vieressä. Isoveljeni lähti kävelemään kavereidensa kanssa jonnekin. Ehkä kotiin. Koitin kierrellä ja kaarrella auton kanssa aitaa ympäri, mutta en löytänyt mitään reittiä siitä läpi, joten päätin ajaa sen läpi. Pam, ja silleen.

Sitten jostain syystä päätin mennä vanhaan kouluuni, mutta sinnekin oli pakko ajaa autolla ovista sisään (hyvä kysymys kuuluukin, että miksi en aidasta viitsinyt ajaa läpi, kun se on lahoa puuta, mutta kyllä kestävän puuoven läpi voi ajaa). Sisällä oli isoveljeni, hänen kaverinsa ja Sean Connery. He lukivat jotain GameFaqsin tapaista sivustoa, jossa oli syitä lumimyrskyyn, yksi niistä oli Umbrella Corporationin tapainen megayhtiö, joka viljelee zombeja, hirviöitä ja viruksia.

Myöhemmin jossain koulun biologian luokassa (jota ei ala-asteella ollut), oli virusviljelmä, jossa oli varsin synkännäköinen nainen, joka otti minut ja näennäisesti Sean Conneryn myös vangiksi. Hän selitti kaikki suunnitelmansa levittää virusta, joka imee kaiken veren ihmisistä ja tekee heistä zombeja tai jättimäisiä toukkademoneita. Sean ei tykännyt ja tappoi naisen. Sen jälkeen hän katosi jättäen minut tuoliin kiinni.

Jossain välissä minut kuljetettiin tuolissa edelleen kiinni junavaunun tapaiseen paikkaan, jossa oli se sama synkännäköinen nainen, joka ei oikeasti kuollutkaan. Kuinka ollakaan, Sean ilmestyi uudestaan ja taisteli naisen kanssa. Nainen sai Seanin kiikkiin, mutta sitten hän painoi muutamaa rannekellonsa nappia ja koko junavaunu avautui ja übercommandot (niin heidän hihoissaan luki) syöksyivät sisään ja nappasivat naisen kiinni. Junavaunu siis tosiaan sijaitsi pienen lammen päällä, eikä kiskoilla, kuten yleensä. Se selitti, minkä takia joillakin übercommandoilla oli sukellusvarusteet päällä ja lumpeenlehtiä satunnaisissa paikoissa.

Unesta herättyäni näin toisen unen, jossa Yakitate Japanin päähenkilön isosisko oli meillä äitini kanssa. Menin keittiöön polttamaan aamutupakan ja sitten isoveljeni tuli tekemään pirtelöä. Pyysin häntä jättämään minullekin jäätelöä pirtelöön, mutta hän jätti minulle niin pienen palan sitä, että koitin tappaa hänet kuristamalla.

Sitten heräsin oikeasti. En taida edes uskaltaa kysyä, mitä tämä tarkoittaa.

lauantaina, maaliskuuta 05, 2005

Jaa'a

Osaan nähtävästi angstata kuin teini. Toisaalta olen teini, joten se tekee varmaan pointin selväksi.

En ole ehtinyt nyt kolmen päivän aikana ehtinyt tehdä muuta kuin pelata Disgaea: Hour of Darknessia. En vaan voi sille mitään, että se on niin saatanan hyvä.

Meriittejä:
-Parodiaa kaikista aikaisemmista kliseefantasioista
-Helvetin hyvää läppää
-Vuoropohjainen taistelusysteemi
-Powerlevelittämisestä on tehty helppoa
-Mielenkiintoiset hahmot
-Mentor-Pupil-suhteet (ei seurustelu-, vaan taikojen ja liikkeiden oppiminen)
-Ihan hyvä ääninäyttely, vaikka pelkästään englanniksi
-Esineiden parantaminen niiden omassa maailmassa, nk. Item World
-Addiktoi
-Parempien esineiden hankkimiseen pitää itse pistää vaivaa (ja tavaroita)

Flaweja:
-Käyttäkää itse viidettäkymmenettä kertaa samaa erikoishyökkäystä, jonka animaatio kestää puoli minuuttia
-Geospheret ovat mukava lisäys ja kirous.
-Tehkää loppupelin aikana uusi hahmo, joka aloittaa ykköstasolta, kun muut ovat tasolla 60+. Siitä sitten levelittämään.
-Addiktoi

perjantaina, maaliskuuta 04, 2005

Ensimmäinen täyshumalatilitys

On muuten makee sana.
Joka tapauksessa olen vähän turhan humalassa. Ajatukset ja kirjoitukset ei pysy kasassa. Olo on kuin Joonaksen.

Päätin ihan täysvitutuksessa estää kaikkia tulemasta tänne.
Syynä toimii se, että en halua nähdä ketään, enkä mitään. Haluan nukkua. Kaikki vituttaa.
Kaikista eniten rakastamani henkilökin päätti lähteä jonkun muun mukana, joten miksi minun pitäisi olla mukava hänelle, jos hän ei ole minulle?
Tämä tekee minusta paskan ihmisen, mutta loppujen lopuksi välitänkö minä?

En.

sunnuntaina, helmikuuta 27, 2005

Kallen muistin hienoja välispiikkejä osa I

Teräsbetonin keikalla leijui vahva hien haju, johtuen paidallisista ja paidattomista yksilöistä, jotka olivat tulessa.

Teräsbetoni: "Haistatteko te tuon?"
Yleisö: "Joo!"
Teräsbetoni: "Se ei ole paska... Se on VELJEYS!"
Yleisö: *hurraa*

perjantaina, helmikuuta 25, 2005

Turku

Olen edelleen sitä mieltä, että Turun keskustorin läheisyydessä sijaitseva Hansa-ostoskeskus/-kortteli on Kaaoksen itsensä luoma. Muistan vieläkin, kun eksyin sinne ja harhailin viisi tuntia etsien Viihdepysäkki-nimistä liikettä. Toisen tunnin kohdalla minun piti mennä syömään, koska kaikki se harhaileminen vei energiani. Kolmannen tunnin vietin etsiessäni tietä ulos, kun piti päästä tupakalle.

Neljännen tunnin paikkeilla löysin Viihdepysäkin ja kävin ostamassa Temple of Elemental Evilin ja sain samalla Dungeons & Dragons -elokuvan samalla ilmaiseksi. Viidennen tunnin harhailin etsiessäni tietä kauppakeskuksen keskusaukealle, kun piti tavata Algaris.

Olen 100% varma, että sitä rakennusta ei ole rakennettu, vaan että se on noussut maan povesta jonkin demonisen rituaalin päätteeksi.